Nordic Showdown kisaraportti

Kisamatka alkoi perjantaiaamuna kun lähdimme päivälaivalla kohti Tukholmaa. Saavuimme satamaan noin klo 19 ja suuntasimme kulkumme kohti hotellia. Hotellilta käveltiin parinkymmenen minuutin matka kisapaikalle suorittamaan rekisteröinti. Selkäni oli taas vähän oikkuillut muutaman päivän ajan luultavasti edellisen viikon Lappeenrannan reissun takia, joten se meinasi vähän huolettaa etukäteen. Pitkä istuskelu, etenkin autossa, on myrkkyä selälleni.

Lauantaina heräsin jo ennen kuutta, koska kisojen urheilijabrieffi alkoi klo 7. Olo oli yllättävän pirteä ja vaikka selkä vähän oikkuili niin muuten olo oli ihan hyvä ja vetreä. Jännitin selän takia eniten ensimmäistä lajia eli maksimi clean&jerkkiä, koska siinä pitäisi pystyä nousemaan rinnalleveto kyykystä ylös isolla painolla. Toisaalta selkäkipu vaikutti enemmän lihasperäiseltä eikä välilevyongelmalta, joten se oli ehkä jossain mielessä positiivinen juttu… Tein lämmittelyssä yhden noston 80 kilolla ja etenkin työntö tuntui tosi helpolta. Treenissä oli siis 7 minuuttia aikaa hakea työnnön ykkösmaksimi ja aloitin 80 kilolla. Ensimmäisen noston työntö oli todella vaisu ja nosto epäonnistui. Seuraavalla onnistuin ja lisäsin tankoon 5 kiloa. Onnistuin ensimmäisellä nostolla ja laitoin tankoon 88 kiloa. En kuitenkaan jaksanut punnertaa kyykkyä ylös asti, joten päätin vähentää tangosta kilon. Nyt pääsin ylös asti ja myös työntö onnistui. Lisäsin vielä uudelleen 1 kilon, mutta kyykky ei noussut taaskaan ylös. Tulokseksi jäi siis 87 kiloa. Aikainen aamu ehkä verotti vähän tulosta, joten 90 kiloa jäi siis vieläkin nostamatta. Olin tulokseen tyytyväinen.

Kakkoslaji oli taitolaji, jossa oli 6 eri osaa. Jokaisessa oli 50 sekuntia aikaa tehdä maksimimäärä toistoja, jota seurasi 10 sekunnin tauko. Lähdin tekemään melko rauhallisesti ensimmäistä osuutta, jossa hypittiin boksin yli, koska panostin enemmän seuraavan osuuden käsinseisontoihin. Tein käsinseisontakävelyissä pienen mokan kun en tullut ensimmäisen ja toisen kävelyn välissä alas, koska siinä meni juuri se 1-2 sekuntia minkä olisin tarvinnut saadakseni viimeisen kävelyn suoritettua loppuun. Kolmososuuden pistoolit meni ihan hyvin ja myös muscle-upit (5) menivät ihan tyydyttävästi. Muscle-uppien merkitys oli aika pieni, koska myös seuraavan osuuden pallonheitoista sai joka toistosta pisteen. Pallonheitot menivät ihan penkin alle. Ne tehtiin pienellä slamballilla, joka ei käyttäytynyt samanlailla kun normaali wallball. Sain tosi paljon hylättyjä toistoja kun pallo ei osunut seinään ja jäin 8 pisteeseen. Viimeisen osuuden tarkkuushyppelyssä olin melko puhki, mutta ne menivät kuitenkin ihan kohtalaisesti. Sijoituin 12. ja tähän lajiin olin ehkä vähän pettynyt.

Seuraava laji oli 5 minuutin AMRAP power cleanejä ja shuttle runeja. Lähdin tosi rauhallista tahtia ja olin heti alussa eräni viimeisenä. Yritin tehdä rinnallevedot tehokkaasti putkeen ja sprintit hölkkäilin. Muistaakseni ainostaan kuudennen kierroksen rivet jouduin pilkkomaan kahteen osaan (8+4) ja luulisin, etten jäänyt erässäni lopulta ainakaan viimeiseksi. Neloslaji oli päivän pelottavin, koska se kestäisi 25 minuuttia. Alkuun tehtiin 5 kierrosta 10 valakyykkyä (25kg), 10 burpeeta ja 10 toes to baria, sen jälkeen juostiin 12kg hiekkasäkin kanssa 650 metriä, heiteltiin 3 kierrosta 20 kertaa säkkiä 3 metrin matka edestakaisin ja siirreltiin välissä soutulaitetta eteenpäin ja lopuksi piti soutaa 2 km. Tein alun 5 kierrosta tasaista rauhallista tahtia, joten lähdin hyvävoimaisena juoksemaan säkin kanssa. Säkinkanto oli tosi inhottavaa. Käsien pito vaakatasossa on yksi inhottavimpia juttuja mitä tiedän, koska käteni puutuvat siinä tosi nopeasti. Kannoin säkkiä niskan takana pitäen siitä kiinni pään molemmin puolin. Matka tuntui todella tuskaiselta ja koko ajan teki mieli alkaa kävellä. Juoksin kuitenkin koko matkan ja aloin heittelemään säkkiä edestakaisin. Aluksi tuntui, että olin tosi hidas, mutta kakkoskierroksella löysin hyvän tekniikan heittoihin ja homma alkoi pelittää. Kun istahdin soutulaitteeseen olin jo aivan loppu. Aikaa oli kuitenkin jäljellä jotain 6-7 minuuttia, joten ei auttanut muuta kuin lähteä kiskomaan. Olin jotenkin niin sekaisin, etten aluksi meinannut tajuta soutulaitteen näytöstä mitä vauhtia soudan, siinä vaiheessa kun tajusin että vauhti oli 1.54 ja että aikaa oli jäljellä vaikka kuinka, ajattelin että simahdan totaalisesti. Vauhti putosikin aika nopeasti 2 minuutin päälle. Viimeisten kahden minuutin ajan en enää edes nähnyt mitään kun hiki kirveli silmissä ja tuntui ihan sairaalta. Sain lopulta reilut 1600m kasaan ja sijoituin lajissa peräti seitsemänneksi. Se oli siis päivän paras sijoitukseni ja melkoinen yllätys. Päivä oli paketissa.

Sunnuntaina kisat alkoi taas heti aamusta. Ensimmäisessä lajissa tehtiin tempaus ja aidan alitus ja ylitys aina 30 sekunnin välein. Painon sai valita itse ja jos jollain kierroksella ei ehtinyt tehdä hommaa 30 sekunnissa läpi, niin sen kierroksen tempauspaino vähensi lopputulosta. Tämä laji meinasi olla lopulta melko kohtalokas minulle. Ensinnäkin otin pienen riskin tempauspainossa, jota pohdin vielä ihan viime sekunneille asti. Valitsin lopulta 58 kiloa, joka olisi kyllä melko haastava. Se ei lopulta ollut kuitenkaan ainoa haaste, joka lajin alettua tuli ilmi. Kun menimme suorituspaikoille niin siellä oli siis valmiina tanko, jossa oli yhdet levypainot. Luulin, että tangossa olisi valmiina 40kg eli 10 levypainot molemmissa painoissa, mutta yllätyksekseni siinä olinin 15 kilon levypainot. Latasin siihen sitten suoraan perään 2,5kg, 1kg ja 0,5kg kiekot ja tuomari nyökkäsi merkiksi, että paino oli sama minkä olin kirjoittanut ylös. Laji alkoi ja tein ensimmäisen noston. Se tuntui oudolta. Ihmettelin, että otinko ihan vinosti tangosta kiinni kun nosto oli niin toispuolinen. Tein kuitenkin noston loppuun alitin ja ylitin aidan ja katsoin tankoani. Huomasin, että tangon toisella puolella ei ollutkaan 15kg kiekkoa vaan 10kg! Syke nousi taivaisiin, viitoin paniikissa tuomarille. En oikein edes muista mitä tapahtui, mutta syöksyin vaihtamaan painoja ja seuraava kierros jo alkoi. Jotenkin ihmeen kaupalla ehdin vaihtaa painon, tekemään noston ja taisin ylittää aidan viimeisellä sekunnilla. Oli aivan paniikissa. Sydän löi tuhatta ja sataa, seuraava kierros alkoi, taisin samalla vielä manata miksi en laittanut pari kiloa vähempää painoa. Lajista tuli todellinen taistelu. Mokasin nostoissa monta kertaa, tein nostoja ihan väkisin, jouduin ottamaan nostot kyykkyyn, olin edelleen aivan shokkitilassa. Täytyy sanoa, että oli lopulta aikamoinen ihme, että sain tangon 18 kertaa nostettua. Tosin yksi kierros hylättiin koska kun viime sekunneilla ryömin aidan ali niin noustessani ylös taisin astua aidan päälle jolloin se heilui kun hyppäsin sen yli. Kaiken kukkuraksi viimeisessä nostossa lähdin kaatumaan selälleni ja tanko tuli täysillä polvien yläpuolelle. Toinen jalka otti enemmän damagea. En oikein tiedä tuliko siitä puujalka vai mikä, mutta kipu oli aivan jäätävä eikä vasenta jalkaa voinut koukistaa.

Kaiken lisäksi tuomari hylkäsi ekan nostoni, koska paino oli väärin ja oli kuulemma omalla vastuullani katsoa, että painot oli oikein. Tein kuitenkin asiasta protestin, koska eihän se voinut olla niin, että tangossa oli valmiiksi eri painot. Painot olivat vielä ihan samanlaisia, eikä tuomarinikaan huomannut asiaa. Jos olisin itse ladannut painot väärin tyhjään tankoon niin silloin asia olisi ollut eri. Lopulta ensimmäinen nostoni hyväksyttiin, joten pahimmalta katastrofilta vältyttiin. Tosin jalkani sattui niin paljon, etten tiennyt pystyisinkö jatkamaan muutenkaan.

Seuraaviin kahteen lajiin pääsi mukaan 20 parasta. Tempauslaji pudotti sijoitustani ja olin tässä vaiheessa 14. Koitin tehdä muutamia ilmakyykkyjä ja kipu oli aivan sairasta. Jotenkin kipu tuntui kuitenkin olevan lihaksessa eikä polvessa, joten siitä pystyi kuitenkin päättelemään, että mitään ei varsinaisesti ollut hajalla ainakaan polvessa. Lihaskipu oli kyllä kova, mutta tavallaan tiesin, että pystyisin kyllä tekemään sillä ainakin osan lajeista. Huono puoli oli se, että seuraavassa lajissa piti tehdä juuri kyykkyjä. Vitoslaji oli siis 6 minuutin AMRAP, jossa oli 4 thrusteria (50kg), 6 etukyykkyä (50kg) ja 12 chest to bar leukaa. Leuat eivät olleet mikään ongelma, mutta en oikein tiennyt miten selviytyisin painavista kyykkäilyistä. Lajin jälkeen olisi 5 minuutin tauko, jonka jälkeen alkaisi suoraan kutoslaji. Siinä piti tehsä 30 maastavetoa (65kg), 20 burpeeta ja 40 cal soutua neljässä minuutissa. En käytännössä verrytellyt juuri mitenkään, mutta ajattelin, että adrenaliinin voimalla pystyisin luultavasti vetämään koko setin jotenkin läpi.

Vitoslaji menikin lopulta ihan hyvin ja voitin oman eräni. Ekalla kierroksella laitoin kyykyissä painon lähes kokonaan vähemmän kipeälle jalalle, mutta seuraavilla kierroksilla en enää tuntenut kipua vaan annoin mennä. Sain lopulta kasaan tasan 4 kierrosta ja tein kaikki chest to barit putkeen. Olisin ehkä voinut puristaa vähän enemmän toistoja kasaan jos olisin ollut toisessa erässä, mutta nyt kun tiesin, että olin johdossa niin tyydyin 4 kierrokseen. Seuraava laji olikin inhokkini ja se meni juuri niin kuin olettaa saattoi. Maastavedoissa takareidet hyytyi totaalisesti ja koko loppu olikin sitten suossa tarpomista. En kuitenkaan tainnut jäädä ihan viimeiseksi. Finaalilajiin pääsi mukaan 16 parasta ja taisin olla tässä vaiheessa sijalla 13. Finaalissa oli 3 kierrosta 4 bar muscle-uppia, 12 yhden käden käsipainotempausta (20kg), 140 kilon yoken kantamista ja vatsalihas-boksihyppykombinaatioita. Yoken kanto jännitti etukäteen eniten.

Tein joka kierroksella bar muscle-upit putkeen, mutta siinä sai kyllä vähän taistella, koska kädet olivat auenneet osittain chest to bareissa ja aukesivat pahemmin ensimmäisten muscle-uppien jälkeen. Veri puski suojateipin läpi toisesta kädestä ja toisen käden suojateipit meni jotenkin ärsyttävästi ryttyyn. Tempaukset oli helppoja ja yoken kantokaan ei ollut niin paha mitä etukäteen pelkäsin. Pahinta oli loppujen lopuksi ehkä boksihypyt, koska reidet alkoi hapottaa tosi paljon. Olin omassa erässäni toinen ja kokonaisuudessa 8. Nostin loppusijoitustani vähän sijalle 11. Kärkinaiset olivat kyllä ihan jäätävän kovia, joten täytyy olla tosi tyytyväinen sijoitukseen. Kuntohuippua ei mitenkään tähdätty näihin kisoihin vaan kyseessä oli enemmänkin testimuotoinen kisa. Tähtäin on kuitenkin ensivuodessa, mutta nämä kisat antoivat taas rutkasti motivaatiota jatkaa treenejä. Nyt täytyy vain toivoa, että jalka kuntoutuu nopeasti ja pääsen treenaamaan kunnolla!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s