Voitto Box Battle tiimikisoista!

Eilen kamppailtiin Espoon Barona Areenalla Box Battle -tiimikisoissa ja voittohan sieltä irtosi! Päivä oli todella pitkä ja raskas, mutta myös hauska, ja lajitkin oli ihan mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Heitän tähän nyt pienen analyysin kisapäivästä näin päivä kisojen jälkeen. Kisapäivä alkoi lajibriiffillä klo 7:45 ja eka laji alkoi tasan klo 9. Tämä lajihan tiedettiinkin jo etukäteen ja oltiin myös testattu se läpi, joten plääni sen suhteen oli selvä: toistot tehtäisiin rauhassa ja turhaa höntyilyä pyrittiin välttämään. Lajissahan suoritettiin parin kanssa synkronoidusti leukoja, heitettiin vuorotellen wallballeja ja tehtiin yhteismavea. Homma meni juuri niin kuin piti ja me voitettiinkin sekä miesten, että naisten osuus.

Kakkoslaji oli viesti, jossa jokainen suoritti vuorollaan 60 tuplanaruhyppyä, 20 kalorin soudun, 20 thrusteria (naisilla 35kg) sekä 20 boxin yli hyppyä. Olin suoritusvuorossa kolmantena ja alkuperäinen suunnitelmani oli vetää soutu melko iisisti, ettei thrusterit tuntuisi niin inhottavilta ja ettei jalat olisi ihan makaroonia boxihypyissä. Oltiin kuitenkin ihan tasoissa Tamperelaisten kanssa kun osuuteni starttasi, joten kun pääsin soutulaitteelle niin se lähti kuin itsestään rullaamaan vähän kovemmin mitä oli tarkoitus… Lopussa vähän himmailin ja thrusterit lähti käyntiin ihan kivasti. Pienenä välikommenttina tähän kohtaan: mulla oli siis ollut aamusta asti vähän heikohko olo, en tiedä johtuiko se huonoista yöunista, liian kovasta reeniviikosta ennen skaboja vai jo pidemmän aikaan jumittaneesta niskasta, vaiko kaikista, mutta huomasin jo verryttelyissä, että en ole ehkä ihan täydessä iskussa ja siksi toivoin, etten joutuisi menemään ihan täysillä kakkoslajissa.

No, vedin ne thrusterit siinä sitten kuitenkin putkeen vaikkei ne lopussa kauheen kivalta tuntuneetkaan ja boxihypyt lähti käyntiin odotettua paremmin. Jalat ei hapottaneet ollenkaan ja vähän vielä kiihdytin tahtia lopussa. Vasta kun yritin syöksyä vaihtopaikalle niin reidet sanoi stop. Tämän lajin jälkeen oli ehdottomasti pahin olo koko päivänä ja hetken jopa toivoin, että kisat olisi loppuneet siihen 🙂 Voitettiin lopulta tämäkin laji ja meidän huoltojoukot oli kellottaneet meille osuusajat, joiden mukaan mulla oli meidän tiimin paras osuusaika (3:30) niin ehkä mä sitten oikeesti vaan tein lajin ihan hyvää tahtia ja tuntui siksi vaan niin pahalta, että tein oikeesti täysillä enkä puolivaloilla. Muutenkin tollaset lyhyet rykäisyt on yleensä pahimpia just siksi, koska ne pystyy vetämään läpi siellä äärirajoilla.

Kävin kuitenkin ottamassa kinesioteippaukset niskaan ennen seuraavaa lajia, koska itsestä tuntui, että se suurin pahanolon aihettaja löytyisi sieltä. Seuraavat kolme lajia suoritettiin siis putkeen. Ensin tiimillä oli 8 minsaa aikaa etsiä jokaiselle 2 toiston tempausmaksimi, sitten samassa ajassa 2 toiston clean&jerk maksimi ja sen jälkeen vedettiin vielä viivajuoksuviestisprintti. Lämmittelyissä tuntui, että sykkeet veti tuhatta ja sataa jokaisen noston jälkeen ja muutenkin pyörrytti. Lähdin lajeihin vähän sekavin tunnelmin, mutta tiesin kyllä, että pystyn tekemään ihan hyvät tulokset puolivaloillakin. Tempauksessa aloitin 60 kilosta ja se tuli ihan hyvin. 65 kilon kanssa olikin sitten vaikeuksia, oli jotenkin tosi vaikea pitää ajatus kasassa kakkosnostossa. Sain lopulta 65 kiloa ja 67,5 kiloakin oli aika lähellä. Kakkosnostossa en saanut lukittua käsiä kunnolla ja tanko tuli alas. Tulos oli kuitenkin ihan hyvä ja kun Emppukin nosti saman ja Aleksi veti hienosti satkun niin olin aika varma, että hyvin vedettiin. Rinnallevedoissa kyykystä ylösnouseminen oli tosi raskasta jo lämmitelyissä, joten päätin lennosta, että vedän ekan painon raakana kun pojatkin veti niin helposti raakarivellä. Eka nosto tulikin ihan helposti, mutta toisessa tekniikka oli niin ruma, että oikein hävetti. Seuraavaksi otin 80 kiloa ja päätin tehdä suosiolla kyykyn kautta. Raskaalta tuntui, mutta sieltä mä sen jotenkin punnersin 2 kertaa ylös. Aikaa oli sen verran paljon, että päätin kokeilla vielä 82,5 kiloa, vaikka ajattelin, että paukut oli kyllä jo käytetty. Karjahdusten saattelemana sieltä vaan punnerrettiin taas ylös ja toinen työntökin onnistui vaikka ajattelin jo mielessänikin, ettei se siitä voi enää mihinkään nousta kun pidin tankoa niin kauan räkkiasennossakin. Voitettiin nämäkin molemmat lajit.

Seuraavaksi olikin vuorossa sprinttiviesti. Verryttely tähän jäi olemattomaksi mikä vähän huoletti etukäteen. Sain ihan hyvän startin, mutta takareidet tuntui heti kättelyssä aivan tukkosilta ja tuntui kuin olisin polkenut paikallaan. Viimeisellä suoralla otti lähinnä päähän, että tekniikka tuntui hajoavan aivan täysin ja näytin varmaan siltä kuin en olisi juossut ikinä. Suoriuduttiin lopulta viestistä paremmin mitä etukäteen veikkailtiin ja oltiin siis kuudensia. Lopputuomio: perusvoimakaudella ei voi olla räjähtävässä kunnossa, mutta ei se silti saisi noin kamalaa menoa olla eli voisi kyllä tehdä tässä kesällä vähän lyhyempiäkin vetoja… Tässä lajissa tuli muuten varmaan eniten hiki, jos ei finaalia oteta huomioon.

Seuraavat 2 lajia suoritettiin mies-naisparina. Emppu ja Tuomo veti burpee-raakatempauslajin ottaen hienon voiton siitä ja me Aleksin kanssa tehtiin toes2bareja ja kahvakuulaheilautuksia. Lajissa tehtiin molempia liikkeitä 8 kappaletta vuorotellen niin monta kierrosta kun 8 minuutissa ehti. Tää oli ehkä koko päivän helpoimman tuntuinen laji. Toistomäärät oli niin pieniä, että ne pystyi tykittämään helposti ja nopeasti ja vaihdot tehtiin juosten. Ehkä vikoilla kiekoilla tuntui vähän forkuissa, mutta muuten laji oli ihan “miellyttävän” tuntuinen. En ehtinyt seuraamaan miten muut joukkueet teki, koska tässä piti vaan keskittyä tekemään niin nopeasti kuin mahdollista, mutta omassa erässämme oululaiset saivat saman toistomäärän kuin me, meidän ollessa täpärästi heidän edellä. Mä en vaan ehtinyt juosta kahvakuulalle asti toes2barien jälkeen kun se oli niin kaukana tangosta. Jossain aiemmassa erässä yksi joukkue oli tehnyt vielä pari toistoa enemmän, joten tästä meille kakkossija. En kyllä tiedä miten oltaisiin voitu tehdä enempää toistoja, koska niin nopealla rytmillä pyrittiin kaikki toistot tekemään kuin mahdollista ja joka kerta juostiin vaihtovälit.

Finaaliin pääsi 5 parasta joukkuetta ja meidän tiimin eli RCFT Barbendersin lisäksi meidän salilta pääsi myös Rusinallet finaaliin. Finaali vaikutti ihan hauskalta. Ensin tehtiin 200 pistoolikyykkyä, sitten synkronoidusti jonossa 25 push jerkkiä, sitten 40 bar muscleuppia, 25 synkronoitua etukyykkyä ja loppuun piti kantaa kaveria 60 metrin matka. Pistoolit ja bar muscle-upit sai jakaa tiimin kesken miten halusi. Päätettiin tehdä pistoolit kympin sarjoissa ja jokaiselle tuli siis 50 toistoa. Ne meni helposti ja myös push jerkit sujui hyvin. Naisten paino taisi taas olla suhteessa vähän kevyempi kuin miehillä (m 70kg / n 45kg) ja nää oli kyllä sekä mun, että Empun mielestä aika kevyen tuntusia, mutta miehillä teki vähän tiukempaa. Aleksin piti vielä huudella koko ajan rytmiä (ylös, alas), joten hengittäminen oli hankalampaa ja vikat toistot joutui vähän taistelemaan. Bar muscleupit meni ihan hyvin. Aleksi on meidän muscleup machine, mutta hänellä aukesi käsi ekan pitkän setin jälkeen niin pahasti, että me muut vedettiin vähän enemmän bar muscleuppeja mitä etukäteen oli kuviteltu, mutta hyvin me ne hoidettiin ja johto oli tässä kohtaa jo ihan hyvä. Etukyykyissä teki melkein pahaa Aleksin puolesta kun sen piti huudella niitä ylös-alas käskyjä ja silläkin oli ollut koko päivän vähän kipeä olo ja kyykyt teki tosi tiukkaa. Onneksi niistäkin selvittiin ja lopun kantamissysteemitkin vedettiin kunnialla läpi. Tuloksena tästäkin lajivoitto ja koko kisan ylivoimainen voitto.

Vaikkei olotila päivän aikana ihan paras ollutkaan niin kokonaisuudessa oli silti ihan mahtava päivä ja tiiminä kisailu oli hauska kokemus. Regionaalien jälkeen olen treenaillut enemmän fiiliksen mukaan eikä tähän kisaan mitenkään panostettu tai herkistelty. Etukäteen ajattelin, että kun kilpaillaan tiimissa niin treenit on varmaan vähän löysempiä kun niitä ei tarvitse tehdä yksin, mutta ei se nyt ihan niinkään mennyt… Kyllä tollanen kisapäivä kun vedetään monta lajia putkeen yhden päivän aikana, on aina hemmetin raskasta eikä siihen kannata lähteä puolivillaisesti. Ja sen verran taitaa tota voitontahtoa löytyä, että kyllä sitä tulee laitettua kaikki peliin jos tilanne niin vaatii! Nyt aion ottaa iisisti treenien kanssa pari päivää, että paikat palautuu kunnolla ja pääsen taas kunnolla treenien makuun!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s