Kultaa Winter War skaboista vol. 2!

Viikonloppuna taisteltiin Tampereella Winter Wareissa ja kotiintuomisina oli tälläkin kertaa mestaruus. Perjantain lajien jälkeen olin vasta sijalla 20. ja kärkeen oli tässä kohtaa matkaa tyyliin 70 pistettä, joten kyllähän siinä kieltämättä mielessä kävi ajatus, että voiko täältä enää nousta voittoon? Perjantain lajit ei todellakaan mennyt putkeen. Karsinnan kymmenen parasta naista suoritti lajin ensimmäisinä, joten muut kilpailijat saivat pienen etulyöntiaseman kun he näkivät meidän suoritukset ja tiesivät siis mihin tuloksiin tähtäisivät. Ekassa lajissahan soudettiin ensin 1,25k ja siihen perään tehtiin burpeita soutulaitteen yli niin kauan, että 10 minsaa tuli täyteen. Yritin painaa koko ajan tasaisesti burpeita. Siinä sitä hiljaisuudessa painettiin kunnes ikuisuuden jälkeen kuulin, että aikaa on jäljellä vielä minuutti. Yritin vielä pientä kiriä lopussa ja vaihdoin ylösalkeltamisen hyppäämiseen, mutta aika loppuhan mä siinä vaiheessa olin. Tulos 68 burpeeta. Olo oli tämän jälkeen aika karsea ja taukoa ennen seuraavan lajin 3k juoksua oli vain 2 minsaa.

Syke ei ehtinyt juurikaan laskea kun juoksuun piti jo startata. Alunperin olin ajatellut lähteä peesaamaan Pikku-Emppua, mutta empäs lähtenytkään vaan löntystelin eteenpäin hitaasti kuin etana. Alkuvuoden aikana olin käynyt 2 kertaa juoksemassa. Pari vuotta sittenhän mä olin ihan hullu juoksukone, mutta pikkuhiljaa on juoksut jääneet vähemmälle. Toki tykkään juoksemisesta edelleen, mutta olen todennut, että se vetää mun takareidet tosi kireiksi ja toinen takareisihän on vaivannut viime kesäkuusta asti aiheuttaen mulle lopulta sellasen superjumin, että loppusyksystä luulin jo, että selän välilevyt sanovat kohta itsensä lopullisesti irti ja meitsin urheilut on sitten siinä. Onneksi tajusin silloin, että syy olikin takareidessä ja selkä on saatu sitä myöten hoidettua pikkuhiljaa kuntoon. Vuoden ekassa juoksutreenissä juoksu sujui kuitenkin ihan hyvin ja kevyeltä tuntuneissa kilsan vedoissa mentiin kuitenkin alle 4:30 kilsavauhtia. Sitten tulinkin kipeäksi ja sen jälkeen kun olin flunssasta selvinnyt ja kävin juoksentelemassa niin pahalta tuntui. Vaikka vauhti oli hidasta, syke nousi todella korkealle. Tiesin siis, ettei juoksukunto ole ihan normaali, mutta lopulta toi 3 kilsan juoksu oli kuitenkin tahmeampaa mitä osasin odottaa.

Ekassa lajissa olin sijalla 18. ja tässähän olisi tosiaan ihan muutamalla lisätoistolla voinut nousta monta sijaa. Tokassa lajissa olin jaetulla 14. sijalla kahden muun tytön kanssa. Täytyy muuten hiukan ihmetellä tässä kohtaa, miksi tässä lajissa tasatuloksessa olleet ovat saaneet pisteitä eri lailla kun ykköslajissa. Eli kun me 3 ollaan saatu pisteet sen mukaan, että oltaisiin oltu sijalla 16 (39p) eikä 14. (43p), mutta ekassa lajissa jos on esim. jaetulla 2. sijalla 2 tyyppiä niin heille pisteet on annettu kakkossijan mukaan, ei kolmannen. No, eipä noilla muutamalla pisteellä ollut lopulta mulle merkitystä, mutta huomasimpa nyt vaan näin numerotarkkana ihmisenä 🙂

Lauantaihin lähdettiin siis selkeästä taka-ajoasemasta. Odotukset lajeja kohtaan olivat kovat: kunnon CrossFit-lajeja, joissa olisi myös isompia painoja ja taitoa vaativia teknisiä liikkeitä. Kisapaikalle saavuttuamme näimme, että areenalla oli assault-bikejä ja kahvakuulia. Voi v#%&u, taisi päästä tässä kohtaa suusta tai jos ei vielä tässä kohtaa niin ainakin silloin kun varsinainen laji julkistettiin. Kyseessä oli modifioitu versio edellisenä kahtena vuonna olleesta lajista:
7min AMRAP
15cal assault bike
12 KB swingiä 24kg kuulalla
9 leukaa
“Leikkimielisesti” sanottuna laji oli mielestäni täysi farssi, koska se oli lähes pelkkää pyöräilyä eli meni samaan kategoriaan kuin kaksi ekaa lajiakin, monostruktuaalista liikettä. Mikäli alla ei olisi ollut soutu/burpee ja juoksulajeja tämä olisi ollut kenties ihan ookoo laji, mutta tässä tapauksessa olin kyllä pettynyt. Lisäksi suurin osa kilpailijoista ei ollut ikinä kokeillut kyseistä vehjettä, joten ne joille se oli tuttu, saivat tässä nyt suuren etulyöntiaseman. Lisäksi mua ärsytti se, että miehet tekivät chest to bareja, mutta naisille ne oli skaalattu leukoihin. Miksei pyöräilyn kaloreita sitten skaalattu naisille kun soudussakin oli skaalattu naisille matka lyhemmäksi?

Lajin aikanakin alkoi ketuttamaan ihan suunnattomasti kun tuntui, että koko ajan mä istuin sen hemmetin pyörän selässä ja ne kalorit ei tullut sitten millään. Sitten kävin aina kisomassa parit swingit, jotka ei tuntunu kivalta ei, mutta kyllä ne oli silti ihan helppo aina kiskasta. Sitten pari sekkaa leukoja ja taas piti kavuta sen pyörän selkään! AARGGH! Jos liikkeiden toistomäärät olisi edes vaihdettu siten, että pyöräilyä olisi ollut 9 kaloria, leukoja 12 ja swingejä 15 niin jo se olisi muuttanut lajin luonnetta radikaalisti järkevämmäksi. Olin lajissa jaetulla 7. sijalla ja nousin muistaakseni suunnilleen 14. sijalle.

Seuraava laji sisälsi tuplanaruhyppyjä ja käsilläkävelyä. Jotenkin tääkään laji ei oikein säväyttänyt, mutta tämä oli varmasti katsojia ajatellen mielenkiintoinen ja helposti seurattava laji. Lajissa tehtiin aina ensin 50 tuplaa ja sen jälkeen piti kävellä 5 metriä käsillä. Mikäli menetti tasapainon kesken matkan, piti käsilläkävely aloittaa alusta. 5 metriä on tosi lyhyt matka jos hallitsee käsilläkävelyn edes jotenkin. Tiesin, että tässä pitää mennä eteenpäin niin nopeasti kuin mahdollista. Alussa lähdin tekemään tuplat varmuuden vuoksi rauhallisella tahdilla, ettei olkapäät rasittuisi liikaa. Sitten aina käsilläkävelyt mahdollisimman nopeasti ja ilman taukoja eteenpäin. Hyppynaru piti aina antaa omalle tuomarille tuplien jälkeen ennen kuin sai lähteä kävelemään käsillä. Mä meinasin jossain kohtaa melkein hermostua kun mun tuomari teki jotain merkintöjä lappuun kun mä yritin heti tuplien jälkeen tyrkyttää hänelle mun narua, että oisin päässyt äkkiä eteenpäin. Voitin lajin lopulta aika reilusti, joten niillä muutamalla mahdollisesti “menetetyllä” sekunnilla ei ollut lopulta merkitystä 😀

Vitoslaji oli tiedossa jo etukäteen eli siinä oli 2 yritystä tempauksessa ja rinnallevedossa. Aikaa suoritukseen oli aina vain 15 sekkaa ja painot sai siis päättää itse. Olympianostot on jääneet multa nyt vähän vähäisiksi jo aiemmin mainitsemieni seikkojen takia, joten tää laji vähän hermostutti mua etukäteen. Oon tässä sairastelujen jälkeen tosin ehtinyt jo jonkin verran tehdä tempauksia, mutta en ollut kertaakaan noussut painoissa yli 70 kilon. 70 kiloa on kyllä ollut tosi varma paino ja muutenkin treeneissä on tullut tosi harvoin epäonnistuneita nostoja, joten ajatuksena oli, että aloittaisin 70 kilosta. Rinnallevetoja varsinkin kyykyn kautta, on tunnut tehtyä tosi vähän, joten en tosiaan tiennyt yhtään millä painoilla mä sieltä kyykystä jaksaisin nousta ylös. Raakana otin just hiljattain 90 kiloa, mutta kyykyn kautta en ollut noussut yli 90 kilon sitten sen jälkeen kun syksyllä otin 97,5 kiloa ennen selkäongelmia. Toisaalta, etukäteen julkaistujen urheilijaprofiilien perusteella huomasin, että sijoittuisin luultavasti aika korkealle vaikken mitään kovin kummoisia tuloksia tekisikään. Lämmittelyssä tapahtuikin sitten jotain todella hämärää. Aluksi tempaus tuntui hiton hyvältä ja kevyeltä ja otin kevyesti 65 kiloa. Sitten päätin käväistä vielä vessassa kun aikaa oli hyvin ja kun tulin takaisin ja kokeilin tempaisua niin yhtäkkiä tanko tuntuikin ihan hemmetin painavalta. No, siitä sitten hirvee paniikki päälle ja kohta mä olin jo sitä mieltä, etten mä osaa tempoa ollenkaan! Mä missasin nostoja ja sit oli pakko kokeilla aina uusiksi ja mielessä alkoi pyörimään ajatus siitä, et nyt mä jään ilman tulosta. En kyllä osaa sanoa, että mikä ihmeen henkinen romahdus siinä oikein tapahtui, enkä oikein muista miten mä siitä selviydyin sinne nostopaikalle edes 😀 mut siinä mä sitten yhtäkkiä olin ja olin ilmoittanut aloituspainoiksi lopulta 65kg ja 85kg.

Kauhunsekaisin tuntein lähdin ekaan nostoon ja se helpotuksen tunne minkä mä koin kun jotenkin sain sen tangon pysymään ylhäällä siinä ekassa tempauksessa oli ihan tajuton. Se nostohan oli itsessään kaikin puolin aivan järkyttävä, niin kuin mun kaikki muutkin nostot, mutta täytyy olla tyytyväinen että sain kuitenkin tulokset tehtyä. Mun sydän pomppaa vieläkin kurkkuun ja alkaa oikein oksettamaan kun mietin tota tilannetta näin jälkikäteen. Mental breakdown! Sitten vielä kun laitoin 70kg tankoon seuraavaan nostoon ja mun tuomari yhtäkkiä sanoo, että tarkista paino kun se ei ole oikein niin siitä vielä extrapaniikki päälle! Onneksi joku huusi katsomosta, että se on 15kg tanko ja on ihan oikein. Mullahan on olemassa jo yksi traumaattinen kisakokemus, jossa oli painot väärin ja silloinkin vedettiin homma jossain puolishokissa läpi ja kyseessä oli silloin tempauslaji, joten toi oli suoranaista kiduttamista, että taas tempauslajissa painojen kanssa ongelmia. Jotenkin mä tosiaan repäsin sieltä sen 70 kiloakin ylös ja myös sen ekan rinnallevedon 85 kilolla, vaikka sekin nosto oli ihan kummallinen räpistely. Olin sen verran kartalla tuloksissa, että tiesin olevani tolla tuloksella jo kolmossijassa kiinni, joten vedin riskillä 92,5 kiloa tankoon, vaikka oli hyvin epävarmaa, että jaksaisinko nousta kyykystä ylös. Sieltä mä sitten yritin punnertaa ylös kuin viimistä päivää, mut en vaan jaksanut. Olin lopulta siis tässä lajissa kolmas ja yllättäen olin noussut kokonaiskisan kärkeen!

Seuraavaan tai oikeastaan seuraaviin lajeihin pääsi mukaan vain puolet kilpailijoista. Tämä oli mielestäni vähän harmittavainen juttu, koska uskon, että moni joka olisi ollut näissä lajeissa hyviä eivät päässeet ollenkaan näyttämään omaa vahvuusaluettaan. Käytännössä kuitenkin tähän astisista viidestä lajista 3 oli monostruktuaalisia ominaisuuksia mittaavia, yksi voimistelu/taitolaji ja yksi painonnostolaji, joka sekin oli enemmän paineensietoa ja varmuutta kuin pelkkää nostovoimaa mittaava, koska yrityksiä oli tosiaan vain se 2 per liike. Semifinaalilajissa tehtiin 3 kertaa neljän minuutin laji, jossa oli 4 minuuttia aikaa tehdä
2 Muscle-up
8 Shoulder to Overhead 45kg (axle-bar)
12 Box over jump
2 Bar Muscle-up
8 Shoulder to Overhead 45kg (axle-bar)
12 Box over jump
Jos kierroksen sai valmiiksi ennen kuin 4 minuuttia oli täynnä, sai loppuajan siis levätä.

Tämä oli lopulta ehdoton suosikkilajini. Axle-bar on normaalia tankoa paksumpi eikä painot pyöri siinä, joten sen nostamisessa rinnalle on jonkin verran haastetta jos vertaa normaaliin tankoon. Mulla oli kokemusta axle-tangosta jo vuoden 2013 Regionaaleista, joten kyseessä ei ollut mikään uusi tuttavuus. En tiennyt tarkkaan mihin aikaan ekan erän tytöt oli vetänyt ekan kiekan, mutta ainakin tulos oli alle kolmen minuutin. Huomasin olevani selkeässä johdossa ekassa osiossa, joten himmailin vähän lopussa, mutta kun en tarkkaan tiennyt mitä aikoja ekassa erässä oli tehty niin en mä nyt ihan lekkeriksi heittänyt. Saisin sitä paitsi sitä pidemmän tauon mitä nopeammin vetäisin homman pakettiin. Aikaa meni 2:10 ja olo oli tämän jälkeen ihan hyvä. Toisen osan loppupuolella alkoi vähän hapottamaan vikoissa työnnöissä ja boksihypyissä, mutta vieläkin olo oli ihan kohtalainen ja aikaa meni vain 10s kauemmin kuin ekassa rykäisyssä. Vikan erän vikoissa työnnössä sai jo vähän taistella ja boksihypyissä jouduin lopulta vetämään ihan kunnolla loppuun asti, koska näin sivuasilmällä, että joku muukin siirtyi boksihyppyihin vähän mun jälkeen. Vikan setin aika oli sekunnin kakkoskiekkaa nopeampi. Ton loppurutistuksen jälkeen olin kyllä aivan loppu, mutta toi oli kyllä hauska lajikokonaisuus!

Olin siirtynyt aika hyvään johtoon kun jäljellä oli enää finaalilaji. Tässä kohtaa oli melko väsähtänyt fiilis, mutta onneksi olin kasvattanut etumatkaa sen verran, että olisi vaatinut aika totaalisen romahduksen, jos olisin vielä pudonnut johtopaikalta pois. Emilialla taas oli ollut vaikea kisarupeama, koska lajit eivät olleet suosineet oikein ollenkaan. Isommat painot ja tankojumpat jäi näissä kisoissa näkemättä ja se näkyi lopputuloksissa. Emppu oli ennen finaalia vasta 7. ja nälkä nousta ja näyttää omaa osaamista oli suuri. Tiesin, että Emppu lähtee finaaliin kovaa, mutta oma taktiikkani oli toisenlainen. Päätin lähteä rauhallisesti ja vähän himmaillen niin että tarpeen vaatiessa voin kiristää tahtia jos tarve niin vaatii. Lajihan meni näin:
50 Thruster 35kg
40 Toes to Bar
30 Yhden käden tempausta 20kg käsipainolla
20m Overhead walking lunges 45kg (axle-bar)
Tein thrusterit rauhassa, mutta siirryin kuitenkin toisena toes to bareihin. Lopulta siirryttiin toes to barista Empun kanssa melko tasoissa käsipainotempauksiin ja siitä vielä askelkyykkykävelyihinkin. Kädet oli niin loppu, että tuntui tosi vaikealta lukita niitä kun työnsin tangon pään päälle. Pudotettiin aika samassa kohdassa, noin puolivälin paikkeilla tanko kerran alas ja mentiin aika tasatahtia kohti maalilinjaa. Ajattelin, että nyt on pakko kävellä loppuun saakka, koska en halunnut enää kertaakaan nostaa tankoa uudelleen ylös, mutta kun olin lähellä loppua ja huomasin, etten yletä maalilinjan yli seuraavalla askeleella vaikka kuinka harppaisin ja hups, samalla tanko putosi maahan. Oltiin tässäkin kohtaa ihan tasoissa Empun kanssa, mutta kyllä mä samalla vähän mietin, että Emppu tarvii niitä pisteitä enemmän kun mä eikä mulla senkään takia ollut sellaista ultimaattista runttausmeininkiä. Jos koko kisan voitto olisi ollut finaalin lajivoitosta kiinni niin sit olisin ehkä voinut koittaa väkisin pitää tankoa ylhäällä loppuun asti, mutta siinä tapauksessa oisin lähtenyt ihan eri meiningillä koko lajiin muutenkin. Siinähän tuli muutenkin vielä säätöä loppuun kun mäkin luulin, että Emppu jo lopetti treenin, mut yhtäkkiä se olikin nostamassa tankoa ylös uudelleen ja sit mä itsekin heräsin, ettei homma ollutkaan vielä paketissa. Joka tapauksessa Emppu sai homman ensin pakettiin ja mä heti perässä. Ihan hyvä lopetus kisoille ja Emppukin sai nostettua sijoituksen neljänneksi.

Tosiaan vähän jäi lajeista hampaankoloon itse kullekin, mutta vikat lajit oli kyllä hyviä ja muutenkin kaikki järjestelyt ja puitteet oli loistavasti hoidettu. Tunnelma oli myös hieno ja tuollaisen yleisön ja kannatusjoukkojen edessä oli aivan mahtavaa urheilla! Nostan näkymätöntä hattuani järjestäjien suuntaan ja kumarran nöyrästi. Tästä tuli nyt sitten näköjään todellinen maratonpostaus ja on luultavaa, ettei kukaan edes jaksa lukea tätä ajatusten virtaa loppuun asti, mutta jos joku selvisi tänne asti niin kiitos sullekin 😉

Advertisements

10 responses to “Kultaa Winter War skaboista vol. 2!

  1. Hyvin jaksoi lukea! Kiitos mielenkiintoisesta kisaraportista 🙂 Sun suorituksia oli ihan huikeeta seurata lauantaina. Onnea voitosta!

  2. Onnittelut voitosta, upea kisa ja hieno raportti.

  3. Jakso lukea loppuun 🙂 Samoilla linjoilla oon noista sun ajatuksista lajien suhteen, mutta niin se menee, että parhaat voittaa lajeista huolimatta haha 😀 Onnea kullasta!

    • kiitos Isa 🙂 ehkä ens vuonna on vähemmän purnattavaa lajeista… Nyt vaan entistä kovemmalla innolla eteenpäin 😀

  4. Hei Saara! Onnea hienon saavutuksen johdosta! Mieletöntä!

    Lueskelin vanhoja blogejasi ja huomasin, että sinullakin on pohkeet menneet jumiin doubleunderien jälkeen. Itselläni tämä on aivan karmea vaiva. Osaatko neuvoa mitä voisin tehdä? Alkaa pikku hiljaa tympimään tämä “pohjevammaisuus”.

    Kaikkea hyvää sulle ja toivottavasti ehdit vastata mulle. T. Sofia

    • Kiitos Sofia! Viimeksi mulla tais mennä pohkeet jumiin kun treenasin tripleundereita, yleensä kun hypin tuplia pyrin tekemään maakosketuksen tosi pehmeästi joustamalla polvista, mutta esim kun treenasin noita triploja niin maakontakti oli kova niin kuin alustakin ja siksi pohkeet kipeytyivät. Toisin sanoen, kannattaa harjotella tekniikka, jolla maakontakti on “pehmeä” ja tietty mieluusti hyppii vähän pehmeämmällä alustalla kuin betonilla niin sekin auttaa 🙂 hyviä teeenejä sulle!

  5. stefaniehagelstam

    Tietenkin jaksoi lukea loppuun, kun kyseessä on Saara! Onneksi olkoon hienosta suorituksesta!!

    x Steffi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s